Ei musta sihteerikköä saa

Pitihän sitä saada kokeiltua muitakin essieitä. Kokeiluun valikoitui recessionista, josta itselleni tulee lähinnä jokin sihteerikkö mieleen. Ja koskapa olen tehnyt töitä miehisellä alalla, saan näppyjä jos minua sellaiseen verrataan. Se nyt vaan ei ole kivaa kun luullaan sihteeriksi ihan vaan siksi ettei satu nuo elimet tuolla jalkojen välissä olemaan miehisiä. Miksi se on automaattisesti se nainen joka keittää toimistolla kahvit vaikkei itse niitä edes joisi?

Ja meistähän ei oikein ystäviä tullut. Tämä väri nyt vain on tylsä. Onhan se siisti ja tyylikäs, mutta auttamattoman mitäänsanomaton.Minusta ei siis sitä pikkunättiä sihteeriä saa edes yrittämällä :)

Tilannetta yritin sitten parannella luottolakallani Devotionilla. No joo. Kyllähän nämä menivät, mutta ei ne mitään tuijottelua aiheuttaneet. Voihan näitä vaikka sanoa ystävänpäiväkynsiksi, onhan pohjalla punaista ja tuossa kuvion keskellä voi nähdä sydämen. Joka näköjään on yhdessä kynnessä eri päin kuin muissa. Ihan sama, ei sitä äkkiä vilkaisemalla huomaa.